Elettiin päivää 13.12.1912 vanhassa kunnon Wiipurissa, silloin se oli näkevä päivänvalonsa Elonvoima kahvilassa, joka sijaitsi Kimmo-yhtiön talossa Maununkatu 1:ssä. Paikalle oli saapunut suuri joukko Wiipurin Reippaan, Wiipurin IFK:n, Wiipurin Pontevan ja SLU:n edustajia ja pelaajia, jotka halusivat perustaa palloilun erikois-seuran, koska heidän seuroissaan harrastettiin paljon muitakin urheilulajeja, eivätkä he saaneet riittävästi tukea taakseen. Niin sitten tuona päivänä kirjoitettiin Susien syntysanat, tosin nimi ei ollut vielä Sudet vaan Wiipurin Bandy & Jalkapalloseura ry. Tuskin monikaan tietää mitä on tänä päivänä sana ” Bandy ”? – Se oli jääpallon yleisesti käytetty nimike. Kokouksen puheenjohtajan nuijaa heilutti herra nimeltä Oskari Meriluoto. Hänen johdollaan perustettiin siten seura, johon liittyivät kaikki silloisen Wiipurin parhaat jääpalloilijat. – Jalkapallon harrastajat saivat vielä tuolloin jäädä aikaisempiin seuroihinsa, mutta jääpallo oli tuolloin ylivoimaisesti suosituin urheilulaji varsinkin talvisaikaan eritoten salakkalahden jäällä, sieltä ei voinut olla yksikään poissa. Wiipurin Bandy & Jalkapalloseuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin innokas johtoryhmä, johon kuuluivat puheenjohtajana Oskari Meriluoto apunaan varapuheenjohtaja P.A. Roiha. Ja tuskin oltiin silloisessa keisarillisessa Suomessa joulu vietetty, kun piti kilpailutoiminta käynnistää, niinpä sitten vastustajaksi kutsuttiin joukkue silloisesta Pietarista Semeneffoin-joukkue, joka sai heti tuntea 12.1.1913 Salakkalahden poikien voiman ja hävisivät armottomasti 19-0. – Siitä se alkoi tarina vailla vertaa. WB&JS vieraili melko usein sitten sen aikaisessa Pietarissa, jossa se kohtasi mm. seuraavat pietarilaisjoukkueet: Neva, Kretshet, Putilova ja Sport. Erikoista näille pelille oli, että ne pelattiin fifty-fifty periaatteella, koska meidän säännöksissä oli paljonkin eroavaisuuksia mm. pietarilaisten maali oli huomattavasti pienempi kuin suomalais-säännöissä, niinpä pömpeli käännettiinkin Suomessa pelatuissa otteluissa nurin, jolloin se muistutti venäläisten maalia, mutta se ei haitannut ”Susia”. Aina kun omat kotoiset pelit oli Suomessa pelattu, matkustivat pojat Pietariin ”Renu” Laaksosen johdolla tai Pietarin pojat saapuivat vastavisiitille Viipuriin Salakkalahden jäälle. Useimmiten naapurit saivat todellisen selkäsaunan kotiin viemisiksi. SUSITARU ALKAA – HE TEKIVÄT SEN Jo vuonna 1914 saavutti ensimmäisen Suomen mestaruutensa jääpallossa, kun WB & JS voitti aikaisempia vuosia hallinneen HIFK:n 6 – 4 puoliajan ollessa 4 – 3. Näin edellisen vuoden tappio 3 – 4 oli kostettu ja ensi mestaruus oli Wiipurissa. Mestarijoukkueessa pelasivat tuolloin mm. Lassi Penttilä, Ami Ahnger, Lassi Mäkinen, Uljas Hyyrynen, Riku Poutiainen, Arvo Sinisalo, Mikko Mäkinen, Arvo Koskinen, Arvi Lavonen, Toivo Kosunen ja Väinö Strömberg. Ja jatkoa seurasi seuraavinakin vuosina 1915, 1916, jolloin mestaruus kiidätettiin Wiipuriin linnanväen iloksi. Sitten olikin vuorossa kaksi ”sotavuotta” 1917 ja 1918, jolloin jouduttiin taistelemaan kättä pitemmällä kavereita vastaan. Rauhan ja itsenäisyyden palattua Suomeen, alkoivat WB & JS uuden touhunsa ja nappasivat jälleen Suomen mestaruuden kotiin Viipuriin. V. 1919 oli sitten myös historiallinen vuosi, kun Ruotsi kohdattiin jääpallossa ensi kerran ja siitä sekin alkoi, kun WB & JS:n pelaajia oli maajoukkuepaidassa 8 miestä V. 1919, 1920, 1921 ja 1922. Näinä vuosina WB & JS hankki myös lisää Suomen mestaruuksia paitsi v. 1921, jolloin HJK uskalsi voittaa Wiipurin pojat peräti 5-2 loppuottelussa ja viedä mestaruus Helsinkiin pitkästä aikaa. Mutta ei Viipurin poikia noin vain peitota, vastalääkkeeksi otetaan mestaruudet Viipuriin vuosina 1922, 1923, 1924, 1925, 1926, 1927 ja 1928. Mutta sittten v. 1929 sisuuntunut HJK tulee taas ulos ja nappaa mestaruuden Susien nenän edestä numeroin 4-3 ankaran taistelun jälkeen. Tällä välin ehtii myöskin Wiipurin Bandy & Jalkapalloseuran nimi vaihtua v. 1924 Wiipurin Sudet ry:ksi, kun kansa nimesi pelaajat susiksi harmaitten peliasujen vuoksi sekä taistelevan hurjan luontonsa takia kentällä. – Näin olivat SUDET syntyneet virallisiin papereihinkin. Lähde: 3 konekirjoitusliuskaa Susien 75-vuotisjuhlavuodelta (1987), kirjoittaja tuntematon. | 
